Hope Springs (2012)

IMDb
Katsottu 28.9.2012

En odottanut Hope Springsiltä mitään ihmeitä, mutta ajattelin sen kuitenkin olevan melko laadukas, hieman aikuisempi komedia. Astellessani elokuvateatterin saliin huomasin olevani ainakin parikymmentä vuotta keski-ikää nuorempi, joten tiesin jälkimmäisen olettamukseni ainakin toteutuvan. Leffan jälkeen astelin kotia kohti erittäin tyytyväisenä, sillä Hope Springs olikin keskiverron sijaan aivan todella mainio!

Ihmettelenkin kovasti elokuvan vain kohtalaista IMDb-ratingia, mutta ilmeisesti hienovaraisempi huumori ja loistavat näyttelijäsuoritukset ovat suuren yleisön mielestä huonossa huudossa. Kaikki elokuvan roolitukset ovat nappivalintoja ja vaikka Steve Carell on aiemminkin tehnyt vakavampia rooleja, on tämä niistä ensimmäinen joka ainakin minut vakuuttaa.

Kaiken kaikkiaan yhdyin mielelläni vieressäni istuvien eläkeläisrouvien hykertelyyn ja jään kaipaamaan lisää tällaisia elokuvia.

****

ParaNorman (2012)

IMDb
Katsottu 27.9.2012

Jostain syystä tänä syksynä on paljon tarjontaa kauhumausteisista animaatioista ja se on ainakin minun mielestäni aivan loistava asia. Ensimmäisenä leffateattereihin saapui ParaNorman jota olinkin ehtinyt hieman jo odottelemaan ja se toimi loistavana Halloween-kauden avaajana.

ParaNorman mässäilee aikaisempien vuosikymmenien B-luokan kauhuleffojen nostalgialla ja toimii hienosti niin aikuisemman kuin lapsemmankin ihmisen viihdykkeenä. Täytyy kyllä sanoa, että ns. lapsille suunnatun leffan rajoja rikotaan kyllä aika tiuhasti, joten kaikkein herkimmän ipanan kannattaa ehkä jättää leffa väliin. Missään kohdassa ei kuitenkaan tunnu ahdistavalta, vaan asioita lähestytään lämminhenkisesti ja humoristisesti. Siksipä esimerkiksi Brave oli mielestäni paikoin paljon painostavampi elokuva.

Itseäni valokuvaajaopiskelijana kiinnosti myös se, että ParaNorman on itseasiassa kuvattu Canonin 5D Mark II-järjestelmäkameralla. Jälki on hienoa, eikä elokuvassa animaatioteknisesti ole valittamista.

Toivottavasti ParaNormanin kilpailijat Frankenweenie ja Hotel Transylvania yltävät vähintään samalle tasolle - silloin voin olla erittäin hykerteleväinen kaikessa tyytyväisyydessäni.

****

Office Space (1999)

IMDb
Katsottu 29.8.2012

Meillä kaikilla on varmaankin niitä elokuvia, jotka ovat roikkuneet katsomislistalla vuosikausia. Itselleni Office Space on niistä yksi ja suorastaan hävettää, etten ole sitä saanut aiemmin katsottua.

Mike Judge on melko mainio heppuli mitä käsikirjoittamiseen tulee, eikä Office Space turhaan ole kulttisuosioon noussut. Luulen, että jos se tehtäisiin vasta nyt, olisi se paljon väkinäisempi. Vuonna 1999 se sai kuitenkin soljua omalla painollaan ja itsekin avotoimistossa joskus työskennelleenä voin hyvin samaistua päähenkilön tuntemuksiin.

Elokuva sai aikoinaan kuitenkin kärsiä hienovaraisemmasta huumoristaan, eikä sen teatterimenestys ollut huima laisinkaan - päinvastoin. Itse kuitenkin olen juuri tämän tyyppisen huumorin ystävä eikä elokuvassa ollut oikeastaan yhtään vitsien pakkosyöttämistä.

Odotukseni siis palkittiin ja kuten ajattelinkin, pidin elokuvasta ja aion katsoa sen uudelleen. En kuitenkaan ainakaan vielä voi antaa sille suosikki-statukseen oikeuttavia pisteitä, koska elokuvan loppuratkaisu on niin hemmetin turhauttava. Hienoa on kuitenkin se, että muistin kuinka paljon Ron Livingstonesta olenkaan aikoinani pitänyt ja täytyykin tutkia mitä herra on lähivuosina puuhaillut.

***½

The Watch (2012)

IMDb
Katsottu 29.8.2012

Joo-o. Ben Stiller ei ole lähivuosina tehnyt mitään kovinkaan hienoa, eikä The Watch hänen uraansa pelasta. Oikeastaan jos Stillerin roolin olisi tehnyt joku muu ja sitä olisi vähän muokattu, olisi koko elokuva parantunut huomattavasti, sillä jopa Vince Vaughn oli yllättävän hyvä vaikken hänestä ole koskaan pahemmin pitänyt.

The Watchin tarkoitus tuskin on olla mikään elämää mullistava elokuva ja sci-fi mausteisena keskivertona komediana se toimii ihan hyvin. Richard Ayoadeia on myös piristävä nähdä The IT Crowdin ulkopuolella, vaikka hepun näytteleminen ei niin kovasti siitä Maurice Mossin henkilöhahmosta lopulta eroakaan.

Odotin ehkä tältä elokuvalta hieman enemmän, eikä sitä luultavasti enää muisteta muutaman vuoden kuluttua, mutta olen silti elämässäni huonompiakin parituntisia viettänyt. Vaikkakin niiden hitsin alienien ulkomuoto olikin mielestäni todella tyhmä.

**½

Brave (2012)

IMDb
Katsottu 25.8.2012

Täytyy sanoa, että vaikka Pixarin tuotoksista pidänkin, en odottanut Bravea mitenkään suurella innolla. Täytyihän se kuitenkin mennä katsomaan ja eihän se tosiaan ollutkaan mikään huipputeos. Visuaalisesti Brave on toki mukavaa katseltavaa, mutta tarina liikkuu enemmän Brother Bear-linjalla, enkä siitäkään leffasta erityisemmin syttynyt.

Brave oli paikoin myös sen verran "pelottava", että leffateatterista kaikkosi pari perhettä joiden pienet lapsokaiset eivät enää viihtyneetkään isojen karhujen ärjyessä valkokankaalla. Ikäraja Suomessa taitaa olla K7, mutta en tiedä veisinkö itse ekaluokkalaista tätä leffaa katsomaan. Toisaalta, olihan Coraline myöskin K7, vaikka itse olisin siitä varmasti ahdistunut alle 9-vuotiaana.

Enpä usko, että jaksaisin katsoa muutamaan vuoteen Bravea uudelleen. Ylimääräisiä pisteitä kuitenkin oheisessa kuvassakin näkyvistä virvatulista (?) ja niiden söpöistä äänistä. :---D

**½

Ted (2012)

IMDb
Katsottu 24.8.2012

Tämä Cornetto-mainos on ärsyttänyt minua suunnattomasti tänä kesänä ja siinä oleva elävä nalle on hyvin ahdistava. Lähinnä samankaltaisia tunteita herätti Tedin traileri, kun sen ensimmäistä kertaa näin. Odotuksiani ei suuresti nostanut se, että Family Guy ei ole enää ikuisuuksiin ollut hauska. Mark Wahlberg ei myöskään koskaan ole kuulunut lempinäyttelijöihini, pikemminkin päinvastoin.

Tästä kaikesta huolimatta uhrasin yhden perjantai-illan (ihan kuin olisi ollut parempaakaan tekemistä..) ja suuntasin katsomaan Tedin elokuvateatteriin. Onneksi lopulta koinkin positiivisen yllätyksen, eihän se niin huono ollutkaan! Useat kasariviittaukset olivat hauskoja ja Wahlbergään ei ollut niin ärsyttävä. Mila Kunis ei tehnyt uransa parasta roolisuoritusta, mutta oli kuitenkin ihan okei.

MUTTA: Elokuvan arvosanaa veti alas se, että sen pääjuoni oli ihan naurettavan heppoinen ja ennalta-arvattava. Lähinnä varmaan olemassa siksi, että kaikki one-linerit saataisiin jotenkin harsittua saman kehyksen alle ja koko roskaa voisi sanoa elokuvaksi.

Seth MacFarlanen nimi ja sen tuoma Family Guy-leima on mielestäni saanut ihmiset sulkemaan silmänsä leffan huonoilta puolilta ja siksi se tuntuukin keräävän ihmisiltä hyviä arvosteluja ympäri internetiä. En itse lankea tähän samaan ansaan, mutta ei Ted kuitenkaan mahdottoman huono elokuva ole. Se ei kuitenkaan tule kestämään kovin montaa uusintakatselua, varsinkaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä.

***

The Dark Knight Rises (2012)

IMDb
Katsottu 23.8.2012

Kukapa meistä ei olisi odottanut Christopher Nolanin Batman-trilogian päätösosaa kuin kuuta nousevaa? Aivan, sitä minäkin odottelin ja sitten kun se lopulta saapui elokuvateattereihin en enää halunnutkaan sännätä heti sitä katsomaan, koska huolestutti että se tulisikin olemaan ihan kökkö.

Vaikka leffa lopulta olikin mielestäni trilogian heikoin, ei se kuitenkaan ole huono elokuva. En ehkä tykännyt kaikista juoniratkaisuista ja ylipäätään juoni oli joissain kohdissa melko sekava, mutta toisaalta loistavaan näyttelijäkaartiin liittyi tällä kertaa Joseph Gordon-Levitt, joka toimikin Robinina oikein mainiosti. Jopa inhokkinaisnäyttelijöihini kuuluva Anne Hathaway oli yllättävän neutraali eikä tuntunut päällekäyvältä.

Eniten ärsytti Bane vihollisena, itse olisin halunnut nähdä trilogian päätöksessä ihan jonkun muun ja ennen The Dark Knigh Risesin katsomista on kenties syytä katsoa uudelleen kaksi aikaisempaa leffaa. Flashbackeja edellisiin osiin oli mielestäni yllättävän vähän, mikä on vain positiivista. Ei ole mitään syytä tehdä trilogiaan kuuluvan leffan viimeistä osaa uusia leffasarjaan tutustumattomia katsojia ajatellen.

Kyllä, pysyin liimautuneena teatterin penkkiin eikä elokuvan pitkä kestokaan tuntunut missään, mutta silti jotain jäi uupumaan. Onneksi on Michael Caine Alfredina, sillä ansaitsee ainakin jo puolikkaan ekstratähden ja muutaman salakavalan kyyneleen silmäkulmaan.

****

The Five-Year Engagement (2012)

IMDb
Katsottu 19.8.2012

Olen tykännyt Jason Segelistä hyvin paljon aina Freaks and Geeksistä lähtien ja odottelinkin melko innolla tämän elokuvan katsomista. Harmittaakin, että sinänsä ihan viihdyttävä The Five-Year Engagement on lopulta hyvin keskeneräisen tuntuinen ja pituuttakin olisi sietänyt pätkäistä pois ainakin puoli tuntia.

Nicholas Stollerin aikaisempia leffoja vaivaa sama ongelma. Halusin pitää paljon sekä Get Him to Greekistä, että Forgetting Sarah Marshallista, mutta kumpikin elokuva ylsi vain keskinkertaisuuteen.

Eniten häiritsi leffan keskivaiheilla alkanut täysin outo kohtaus, jonka oletin olevan jokin painajaisuni josta kohta herättäisiin. Eipä se ollut ja siitä leffan alamäki alkoikin ja ne viimeisetkin loogisuuden langat pätkäistiin poikki.

Niitä herttaisia ja hauskoja kohtia oli kuitenkin sen verran, että jaksaisin ehkä tämän joskus katsoa kuitenkin uudestaan. Tai edes Jason Segelin takia.

***

Muuttojuttuja

Blogissa on lähiaikoina ollut kovin hiljaista, koska muutin uuteen asuntoon viime viikon maanantaina ja Brittilässä netin hankkiminen onkin hieman hitaampi prosessi kuin Suomessa. Uudesta asuinpaikasta kävelee leffateatteriin kolme minuuttia, joten kun aikaa on ollut liiaksikin ilman tietokoneen koukuttavaa vaikutusta, on siellä tullut käytyä useampaankin otteeseen. Niistä kaikista enemmän lähipäivinä!

Movie Monday #56 - Uudestaan!

Movie Mondayn haasteena oli tällä kertaa kertoa elokuvasta, jonka pariin tulee palattua aina uudelleen ja uudelleen. Näitä on tietenkin jokaisella elokuvien ystävällä useita kappaleita, niin minullakin. Useimmat näistä ovat elokuvia joita tulee katsottua uudelleen erityisesti sen takia, että olen saanut taas jonkun kaverini ylipuhuttua sivistystuokion pariin. Tai no, näiden kaikkien kohdalla ei voi kyllä puhua varsinaisesti sivistämisestä..

Freddy Got Fingered - Veikkaan, että suurin osa ihmiskunnasta haluaa kiertää tämän elokuvan hyvin hyvin kaukaa, mutta itse olen siihen suuresti kiintynyt. Huumori on tietenkin aivan sitä itseään, mutta sehän siinä hauskaa onkin. Erityisesti pidän tästä kohtauksesta:

"Daddy, would you like some sausages?"

High Fidelity - Nick Hornby on yksi lempikirjailijoistani ja tämä elokuva tekee kyllä kirjalle hyvin kunniaa. Aina kun katson tämän, alan taas haaveilemaan levykaupan omistamisesta. Harmi, että se olisi ollut toimivampi haave esimerkiksi 20 vuotta sitten.

Ottaisin herra Cusackin töihin levykauppaani ihan heti.

Trick 'r Treat - Halloween on aina ollut itselleni iso juttu ja sen viettämiseen liittyy paljon elokuvarituaaleja. Nyt muutaman vuoden ajan erityisen tärkeä elokuva tuohon vuodenaikaan on ollut tämä. Aivan mahtava elokuva ja toivon todella, että tälle tulee jatko-osa kuten on huhuttu.

Lista jatkuisi vielä vaikka kuinka, erityisesti tiettyjen ysärileffojen kohdalla, mutta jätän sen nyt kuitenkin tähän. Televisiosarjoista voisin kuitenkin vielä mainita ainakin Frendit, Gilmore Girls ja Six Feet Under.

The Cabin in the Woods (2011)

IMDb
Katsottu 16.8.2012

The Cabin in the Woodsin taglinet yrittivät varmasti kovasti antaa vinkkiä siitä, että kyseessä ei oikeasti ole ihan normaali teinikauhuleffa, vaikka muu markkinointi niin antoikin ymmärtää. Ehkä olisi pitänyt näistä jo jotain päätellä:

"You think you know the story."
"If you hear a strange sound outside... have sex."
"If an old man warns you not to go there... make fun of him."

Ilmeisesti en kuitenkaan ajatellut asiaa tarpeeksi, vaan odotin silti jotakuinkin tavallista kauhuleffaa hieman erilaisilla mausteilla. Kun nuoriso lopulta pääsi mökille ja se näytti ulkopuolelta aivan kopiolta The Evil Dead-leffan mökistä, aloin aavistella hieman jotain.

Leffan katsottuani en oikein enää tiedä mitä mieltä olisin. Joo-o, ironia on hieno asia kun sitä ei ole viety liian pitkälle ja kun sen päälle ei ole yritetty silti tehdä vielä normaalia kauhuleffaa. En halua spoilata liikaa, joten tämän enempää en juuri voi sanoa.

Myönnän, jotkut kohtaukset olivat todella onnistuneita ja hauskoja. Se ei kuitenkaan pelastanut kokonaisuutta ja tuntuu hieman siltä, kuin olisin katsonut kaksi eri leffaa nidottuna yhteen. Ei hyvä. Josh Whedon-fanipojat varmaan tuskin malttavat pysyä paikoillaan tätä katsoessaan, mutta itse en heihin kuulu ja lähinnä koin vain pettymyksen, kaikista kauhuviittauksista huolimatta. Iso plussa kuitenkin Richard Jenkinsistä!

**½

The Dictator (2012)

IMDb
Katsottu 16.8.2012

Ei voi kieltää, etteikö Sacha Baron Cohenin Borat olisi aikoinaan naurattanut ja aika paljonkin. Cohenin seuraava yritys päästä samalle tasolle oli Brüno, joka meni aika kovasti metsään. Samaan kastiin lukeutuu myös The Dictator. Vitsi vanhenee ensimmäisen viidentoista minuutin jälkeen ja erityisesti viimeiset kolmekymmentä minuuttia olivat niin puuduttavaa katsottavaa, että teki mieli jättää koko leikki kesken.

Mielestäni kaikesta voi laskea leikkiä, mutta sen saa tehdä vain jos sen oikeasti osaa. Tässä ei Cohen tällä kertaa ihan onnistunut ja elokuvan aikana teki monesti mieli facepalmata. Tykkään yleensä Anna Farisista paljonkin ja oikeastaan hän oli tälläkin kertaa melko piristävä. Roolihahmohan Farisilla tuntuu aina olevan pohjimmiltaan sama, mutta ei se niin suuresti haittaa. Tukan väri oli kuitenkin eri.

Toivon, että Cohen keskittyisi hienovaraisempaan komediaan jatkossa. Esimerkiksi hänen roolisuorituksensa Hugossa asematarkastajana oli tuhat kertaa hauskempi kuin tämä diktaattori.

No, olihan tämä kuitenkin ihan kohtalainen pätkä.

**½

V/H/S (2012)

IMDb
Katsottu 9.8.2012

Uskon, että V/H/S uppoaa tiettyyn yleisöön. Itse en kuitenkaan kuulu tähän osastoon, vaan mielestäni kyseinen pätkä (vai pitäisikö sanoa viisi pätkää, sillä elokuvassa ei ole varsinaisesti yhtä yhteistä tarinaa kehystarinan lisäksi) oli yksi huonoimmista elokuvista jonka olen koskaan nähnyt.

Found footage-kauhuelokuvat ovat olleet varsin suosittuja tällä vuosituhannella ja V/H/S ratsastaa sillä aivan liian paljon. Muutamassa tarinassa on ihan hyvä idea, josta olisi hiomalla saannut hyvän, mutta jotenkin kaikesta jää hieman hutaistu ja keskeneräinen olo.

Harvoin tunnen, että olisin elokuvaa katsoessa tuhlannut elämästäni kaksi tuntia täysin turhaan, mutta nyt siltä kyllä lopulta tuntui. Siksi tämä kirjoituskin jää hieman lyhyeksi - en halua tuhlata enempää aikaani tähän elokuvaan liittyviin asioihin. :---D Leffan juliste tosin on hieno. Siitä ja pohjimmiltaan hyvistä ideoista on pakko antaa edes hieman pisteitä.

*

In Darkness (2011)

IMDb
Katsottu 8.8.2012

Holokaustiaiheisia elokuvia on niin paljon, että pelkästään niitä katsoessa vierähtäisi jo muutama kuukausi. Siksi onkin todella virkistävää löytää uusia helmiä aihepiirin elokuvista. In Darkness kuuluu ehdottomasti siihen parempaan päähän ja olihan se ehdolla myös parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarille.

In Darknessissa on useita hienoja roolisuorituksia, erityisesti Benno Fürmanin näyttelemä Mundek jäi mieleeni. Tarina pitää hyvin otteessaan, eikä reilun kahden tunnin pituus ollut mielestäni mitenkään liikaa. En kuitenkaan tajua, miksi ihmeessä elokuvaan oli pitänyt tunkea monta kiihkeää seksikohtausta? Ehkä tarkoituksena oli olla vapautuneen eurooppalainen, mutta kyllä yksikin olisi riittänyt esimerkiksi.

Alussa kesti melko kauan, ennen kuin tajusin kuka oli kukakin. Dialogi on melko nopeaa, niin saksaksi, puolaksi, kuin ukrainaksikin. Vaikka päähenkilöt lopulta tulivatkin tutuiksi ja melko läheisiksi, ei elokuva kuitenkaan onnistunut olemaan yhtä koskettava, kuin esimerkiksi The Boy in the Striped Pants.

Elokuva perustuu tositarinan pohjalta tehtyyn kirjaan, joka ehdottomasti menee lukulistalleni.

***½

LOL (2012)

IMDb
Katsottu 8.8.2012

En ole nähnyt alkuperäistä, ranskalaista LOL-elokuvaa josta tämä kuulemma on Hollywood-versio. Se on varmasti kaikkien mielestä paljon, paljon parempi ja niin edelleen. Luultavasti en kuitenkaan vaivaudu katsomaan sitä koskaan, sillä en jostain syystä juurikaan pidä ranskalaisista elokuvista, joten jätän sen tämän arvostelun ulkopuolelle.

Oli miten oli, Miley Cyrusin "tulkitsema" Lola on elokuvan teini-ikäinen ja melko ärsyttävä päähenkilö, jonka elämä on NIIIIIIIN sekavaa eikä äitikään (Demi Moore, joka vasta huonosti näytteleekin) yhtään ymmärrä. Hannah Montanan teinivuodet? Vähän sinne päin ja luultavasti kohderyhmää ovatkin juuri tytöt jotka ovat nyt teini-ikäisiä ja kasvoivat Montanan parissa. Dialogi on huonoa, mikä kaiketi sopii tekstarisukupolvelle ja leffa oli myöskin rasittavan epärealistinen. Puhumattakaan kaikista niistä turhauttavista "EIH, ETTEKÖ VAIN VOI PUHUA TOISILLENNE IDIOOTIT"-kohdista.

Oikeastaan halusin katsoa koko leffan siirtäkseni aivoni narikkaan ja no, edesmenneestä Hung-sarjasta tuttua Thomas Janea oli ihan mukava katsoa Lolan isäukkona. Aivot menivät todellakin narikkaan, eli tavoitteeni oli saavutettu. Soundtrackilla oli myös muutava ihan mukava kappale, eikä tämä nyt lopulta ihan niin huono ollut kuin pelkäsin.

**

Penelope (2006)

IMDb
Katsottu 5.8.2012

Työskentelin aikoinani videovuokraamossa ja monet kerrat meinasin ottaa Penelopen kotiin katsottavaksi. En kuitenkaan koskaan saanut aikaiseksi, katsottavaa kun oli melko reilusti. En katso leffoja televisiosta kovinkaan usein, mutta makailin sohvalla toimettomana sunnuntaina kun Penelope alkoi TV5:lta.

Paperilla Penelope kuulostaa miltä tahansa sadulta. Viaton tyttöraukka joka on joutunut sukunsa kirouksen uhriksi ja yrittää etsiä prinssiään purkamaan kirouksen. Sitä se onkin, mutta pinnallisen tarinan alla on monta mainiota roolisuoritusta ja melko sydämellinen elokuva.

Christina Ricci on mainio Penelope. Babyface joka possukärsästä huolimatta onnistuu olemaan viehättävä itsensä. James McAvoy tekee myös totutun laadukasta työtä Penelopen "prinssinä", enkä yhtään ihmettele että hän on nousemassa Hollywoodin isojen nimien joukkoon X-Men : First Classin myötä. Pienemmistä rooleista mainittakoon Reese Witherspoonin veikarimainen Annie, sekä katkera Lemon-paparazzi, jota esittää hauska Peter Dinklage.

Penelope on täydellinen sunnuntaileffa. Sen parissa viihtyy, mutta se ei vaadi sen suurempaa analysointia tai supertarkkaa keskittymistä. Siltikään se ei ole ajantuhlausta, eikä sulata aivoja tyhmyydellään.

***½

Movie Monday

Olen silloin tällöin lueskellut Movie Monday-blogia. Olen rakastunut syvästi asioiden listaamiseen ja ajattelinkin kirjoittaa leffalistoistani tämän Movie Monday-postauksen innoittamana.

Listaan katsomiani leffoja vähän turhankin moneen paikkaan. Viitisen vuotta sitten aloin pitämään ensimmäistä listaa pieneen muistikirjaan, johon kirjoitin yksinkertaisesti leffan nimen, katsomispäivämäärän ja arvosanan tähtinä 0-5. Viime vuonna asuessani Belgiassa törmäsin kuitenkin eräässä kirjakaupassa Moleskinen Film Journaliin ja sellainen oli tietenkin pakko saada. Omani alkaa olemaan täynnä ja koska per kirjain on journalissa tilaa kuudelle leffalle, arvata saattaa kuinka nopeasti esimerkiksi s-kirjaimella alkavia leffoja ei enää mahtunutkaan enempää. Moleskinen film journalin täyttämisestä tuntuu myös melkein tulleen oma taiteenlajinsa! Valitettavasti omaani en ole niin panostanut, ehkä sitten kun tämä nykyinen joutuu väistymään uuden tieltä.

Ennen käytin ahkerasti Facebookin kautta Flixsterin sovellusta ja kirjoittelin sinne arvosteluja, mutta nykyään siitä on tullut jotenkin outo ja sitäpaitsi löysin paljon kiintoisammat nettisivut siihen tarkoitukseen. Toisen tarkoitus on lähinnä ruksia kaikki elokuvat jotka olet nähnyt ja toisessa voit lukea ja jakaa elokuva-arvosteluja, tehdä listoja ja kaikenlaista kivaa. Tuo jälkimmäinen valitettavasti on vielä Beta-vaiheessa, joten rekisteröitymistä joutuu hetken odottelemaan ellei ole saanut kaveriltaan kutsua.

Plop!

En ole maailman ahkerin bloggaaja ja tehdäkseni itseni aktiivisemmaksi aion täten aloittaa toisen blogini. Loogista, eikö? No, on tässä oikeasti järkeäkin. Jos minua tuntee yhtään, tietää minun olevan leffa/tv-sarjafriikki. Pulisen aiheesta mielelläni paljonkin, mutta valitettavasti kuuntelijakuntaa en ole oikein löytänyt. Niinpä päätin perustaa ihan erillisen blogin tälle aihepiirille ja tarkoitus olisi kirjoittaa tänne enemmän ja vähemmän kaikista katsomistani leffoista, sekä sarjahurahduksista. Ehkäpä tässä ohella myöskin innostuisin kirjoittamaan tavisblogiani useammin!